Post by Tuula on Jun 24, 2016 22:32:43 GMT
Tuulan tallilla järjestetään kouluvalmennus 30.6.2016!
Tällä kertaa kouluvalmennuksen kapellimestarin paikalle nousee Raila Salenius, joka saattaakin olla jo jollekkin tuttu kasvo! Raila on paneutunut etenkin ratsastajan istuntaan, sekä eleettömään ratsastukseen. Tällä kertaa hän paneutuu juurikin ratsastajan omaan istuntaan ja sen kautta lähdetään hakemaan hevosen asentoa ja liikettä paremmaksi. Ratsukon taidoista sen verran, että osallistuakseen vähintään ratsastajan taitotason täytyy olla ainakin Helppo B, eli ratsastaja ymmärtää kuolaintuntuman merkityksen sekä osaa sujuvasti ratsastaa ratsunsa ”peräänantoon”. Kouluratsastuksen vaativamat kuviot luonnistuvat ja ratsu on hyvässä hallinnassa. Tarkoituksena olisi kuitenkin ottaa mukaan hevosia, joiden taitotaso on skaalalta Helppo C-Vaativa A. Mukana olleet ratsukot saavat valmennuksesta noin 300 sanaisen palautteen. Mukaan otetaan kuusi ensimmäisenä mukaan ilmoittautunutta ratsukkoa. Sama ratsastaja ja/tai hevonen voi osallistua valmennukseen vain yhden ainoan kerran.
Kuvat © AK
Valmennukseen osallistuaksesi sinun tulee täyttää tämä kysely. Mukaan pääsee kuusi ensimmäistä ratsukkoa.
"Mitä pehmeämmin ratsastaja kykenee seuraamaan oman hevosensa liikkeitä, sitä eleettömämpää yhteistyö tulee olemaan ratsastajan ja ratsun välillä" - Raila Salenius
Valmennukseen osallistuneet ratsukot
PS. Käy osallistumassa myös Tunareiden järjestämiin heinänäyttelyihin ja seikkailuleirille!
Kiitos jo mukaan ilmoittautuneille!
"Mitä pehmeämmin ratsastaja kykenee seuraamaan oman hevosensa liikkeitä, sitä eleettömämpää yhteistyö tulee olemaan ratsastajan ja ratsun välillä" - Raila Salenius
Tämän lausahduksen ympärille Raila lähti rakentamaan kouluvalmennusta. Luvassa oli harjoituksia avojen ja sulkujen muodossa, sekä taivutuksia pääty-ympyröillä ja volttikahdeksikoilla. Laukkaa harjoitellaan niin, että hevoselle annetaan vapaus laukata rauhassa, ei siis lähdetä itse puskemaan ja ratsastamaan laukkaa eteenpäin. Pitkän sivun keskivaiheilta käännetään hevonen puolikaarelle ja siirretään hevonen raviin kun on päästy toiselle pitkälle sivulle. Harjoitus toistetaan useaan otteeseen. Loppuun otetaan vielä temponlisäyksiä jolloin on tärkeää saada pohjeapu läpi, mutta myös säilyttää hevosen tasapaino. Raviverryttelyn jälkeen loppukäynnit ja vapaat ohjat.
Valmennukseen osallistuneet ratsukot
Amber & Stitch Stitch ja Amber saapuivat valmennukseen ensimmäisenä ja Amber pääsikin työstämään tammaansa ja lämmittelemään hyvissä ajoin. Stitch yllätti minut, sillä pienestä tammasta kuoriutui taitava ratsu, jonka suuret askeleet olivat kepeät ja liidokkaat. Kun aloitimme taivuttelemisen avo- ja sulkutaivutuksilla, tamma tiesi heti mitä oli luvassa. Amber osasi ratsastaa tammaansa hyvin eleettömästi, mikä oli tietysti aivan loistava juttu! Stitch selkeästi nautti avojen ja sulkujen menemisestä. Itse puolestani nautin tälläisen kaksikon menon katsomisesta, sillä Amberilla oli hyvä tuntuma, eikä hän silti roikkunut tammansa suussa kiinni. Jos nyt pitää pilkkua viilata niin avot ehkä sujuivat hitusen paremmin kuin sulut, sillä liikkeestä pois päin tamman oli helpompi pitää takaosaa liikettä vastaan ja takaosa ei päässyt Amberin hyvän ulkopohkeen tuen kanssa valumaan ulos. Avossa Stitchin lapoihin tuli selkeää irtonaisuutta ja etuosaan lupaavaa keveyttä. Sulkutaivutuksessa Amber joutui itse siirtämään Stitchin neljälle uralle, mutta avon ja sulun vaihteleminen suoralla sujui kuitenkin tältä parivaljakolta loistavasti. Pääty-ympyröillä ja volttikahdeksikolla taivuttelu ei ollut haaste eikä mikään, mutta Amber joutui kuitenkin hieman hidastamaan tamman tempoa, jotta taipuminen tapahtui rauhallisesti ja tamma pysyi perässä. Voltilla tamma jälleen yritti hieman kiihdyttää vauhtiaan, joka tietysti tarkoitti sitä että Stitch yritti päästä helpommalla, silä silloin se ei joutunut niin paljoa taipumaan. Huomautuksestani Amber korjasi tilanteen ja tamma joutui taipumaan. Parin kierroksen jälkeen Amber oli jo hieman rohkeampi taivuttamisen kanssa ja pyysinkin Amberia kokeilemaan sisäohjan lyhentämistä. Sisäohjaa lyhentämällä taivuttava ohja pysyi tasaisen vaativana, jolloin Stitch pystyi taipumaan rennossa peräänannossa. Meno oli oikein lennokkaan ja innokkaan näköistä, tamma selkeästi nautti työskentelystä ja Amber puolestaan ponitamman työstämisestä. Siirryimme laukkaharjoittelun pariin ja laukassa Stitch innostui jopa niin paljon, että sain olla todistamassa pikkutamman ilopukkia! Laukassa puolikaarre meni kuin oppikirjoissa, juuri sopivan kokoinen kuvio, mutta siirtymä raviin ei ollut kovin hyvännäköinen, tamma pullahti pois peräänannosta vetäen päänsä ylös. Niinpä Amber jatkoi työstämistä kunnes meno näytti jälleen upealta. Temponlisäyksistä minun tuskin täytyy paljon mitään muuta sanoa, kuin että niitä oli upeaa seurata. Yhteistyö ratsun ja ratsastajan välillä oli mahtavaa, mutta Stitch kaipaa selvästi täsmällisyyttä ratsastajaltaan, kehitettävää on siis aina! - Raila Salenius | Sisla & Ramma Luvassa oli haastava valmennus niin Sislalle kuin hänen upealle pohjoisruotsinhevosellensa Rammalle. Sislan olisi annettava apuja ratsulleen oikeaan aikaan ja Ramman puolestaan olisi oltava kuulolla. Ratsukko saapui paikalle hieman ennen valmennuksen alkamista, joten alkuverryttelyt jäivät tältä kaksikolta hieman lyhyemmän puoleiseksi. Ramma liikkui kuitenkin innokkaasti, vaikka välillä vauhti hidastui melkoiseksi mateluksi. Sisla joutui työskentelemään toden teolla saadakseen Ramman liikkumaan sopivalla vauhdilla eteenpäin. Aloitellessamme avo- ja sulkutaivutuksia Ramma innostui kaahailemaan jolloin minun oli otettava Sisla ja Ramma hieman keskemmäs tekemään omaa ympyrätyöstöä. Tamma heilutteli päätänsä suuntaan ja toiseen sekä hermostui pienestäkin jarruttavasta liikkeestä. Sisla oli siis saatva nyt vain istumaan liikettä vastaan niin, että vauhti hieman rauhoittuisi ja Ramma alkaisi kuunnella ratsastajaansa. Pienillä korjauksilla Sislan asento muuttui niin, että Ramma tajusi voivansa kulkea nätisti oikeinpäin ilman turhia kiihdyttelyitä ja päällä heilutteluita. Kun ratsukko nyt ratsasti muutamat avotaivutukset Ramma kulki oikein hyvin takapää työskennellen. Peräänannosta ei ollut tässä vaiheessa vielä tietoakaan, sillä Sisla oli vielä melko jännittynyt. Sulkutaivutuksissa Sisla hieman rentoutui ja Ramma huomaamatta lipui peräänantoon ja jatkoi hyvää takapään työskentelyä jopa suoralla uralla. Taivutuksia jatkettiin pääty-ympyröillä ja volttikahdeksikoilla, jolloin Ramma yritti jälleen hieman juosta ympyröiden läpi työstämättä taivutuksia. Sislan oli rauhoituttava itse ja annettava oikeat avut oikeaan aikaan. Rauhoittavilla avuilla Ramma rauhoittui ja Sisla pystyi rauhassa työstämään taivutuksia. Laukkaharjoituksissa Ramma ei enää niinkään kiihdytellyt, mutta vauhti oli silti melko hurja. Sisla sai jarrutella vauhtia istunnallaan ja pienillä lähes näkymättömillä pidätteillä. Puolikaarella laukka rullasi kivasti ja siirtymä raviin oli sulava. Ravi ei kuitenkaan jatkunut reippaana vaan tamma siirsi vauhtinsa käynnille saakka. Liikkeelle Ramma ei meinannut enää tästä lähteä, vaan lähti peruuttelemaan kentän aitoja päin. Sisla ärähti tammalle joka säpsähti tajuihinsa hölmöistä touhuistaan. Laukka nousi nyt paremmin ja siirtymä oli jälleen hyvä, tällä kertaa ravikin jatkui reippaana - taisi Rammaa alkaa hävettää omat pöljäilyt. Loppuun mentiin temponlisäyksiä, joilla Rammaa ei paljon tarvinut patistella! Loppuraveissa Sisla sai Ramman kulkemaan mukavassa peräänannossa kuuliaisena, vielä riittää paljon harjoiteltavaa, mutta lopputulos oli tältä kerralta erittäin hyvä! - Raila Salenius |
Jesy & Siri Jesy ja Siri aloittelivat jo alkulämmittelyjä muiden saapuessa vielä paikalle. Siri vaikutti innostuneelta, ja Jesy tekikin siirtymisiä, mikä näytti toimivan Sirin kanssa hyvänä herättelynä. Tämä suokkitamma yllätti minut valmentajana positiivisesti, sillä se näytti hyvin taipuvalta ja tasapainoiselta ratsulta. Jesyllä ja Sirillä näytti olevan saumaton yhteistyö jo alkuverryttelyissä, joten odotin innolla millaisia taidonnäytteitä tamma näyttäisi valmennuksen edetessä. Kun Sirin lihakset olivat lämpimänä ja Jesy valmiina tositoimiin aloitimme avojen ja sulkujen ratsastamisen. Sulkutaivutuksissa Siri oli hieman hukassa, mutta Jesy osasi opastaa ratsuaan hienosti oikeaan asentoon ja näyttää miten tämä tehtävä suoritetaan. Siri oppikin nopeasti mitä siltä pyydettiin ja hoksasi miten sulkutaivutukset toimivat. Sulkutaivutuksia Siri ei kuulemma ollut Jesyn mukaan kovin montaa kertaa mennyt, siltä meno ei totisesti näyttänyt, sillä Siri kulki oikein mallikkaasti eteenpäin niin sulku- kuin avotaivutuksissa. Takapää toimi tamman kanssa oikein hyvin, mutta minun yllätyksekseni Jesy kysyi apua, sillä tamman jarrut eivät kuulemma toimineet kunnolla. Pyysin Jesyn ratsastamaan Sirin kanssa siirtymisiä ja siinä huomasin nopeasti mikseivät jarrut näyttäneet toimivan. Jesy yritti ratsastaa vauhtia hitaammaksi ainoastaan ohjalla, mikä ei näyttänyt toimivan Sirillä, joka kuunteli Jesyn istuntaa hyvin tarkoin. Jesy antoi istunnallaan eteenpäin meneviä signaaleja ja ohjalla puolestaan jarruttavia, joten tamma oli hieman sekaisin mitä sen täytyisi tehdä. Antamillani vinkeillä jarrut alkoivat toimia ja sen huomasi hyvin pääty-ympyröillä ja volttikahdeksikoilla Sirin taipuessa oikein mallikkaasti. Laukkaan siirryttäessä Jesy jännittyi silmin nähden, joten pyrin antamaan neuvoja myös rentoutumiseen. Siri kuunteli Jesyn rentouduttua ratsastajaansa oikein mallikkaasti ja näytti itse myös rentoutuvan. Laukassa puolikaari näytti mukavan muhkealta ja ravisiirtymä oli täsmällinen, ei yhtään ylimääräisiä askelia laukassa Jesyn annettua avut pysähtymiseen. Sirin ja Jesyn meno näytti kohtalaisen eleettömältä Jesyn huomattua, että istunnalla on Sirin kanssa näin suuri merkitys. Laukasta siirryttiin temponlisäyksiin, joissa Siri yllätti jälleen minut valmentajana. Yllättyminen oli täysin positiivinen tässä tapauksessa, sillä ensimmäistä kertaa pitkiin pitkiin aikoihin näin suomenhevosen ja vieläpä tamman, jotka ovat tunnetusti melko kovapäisiä, menevän innokkaasti liidokkaita temponlisäyksiä. Loppuverryttelyssä ylistin Siriä maasta taivaisiin ja Jesy näytti mitä ylpeimmältä hevosen omistajalta. - Raila Salenius | Eliza & Sky Sky ja Eliza saapuivat juuri sopivasti aloitukseen paikalle. Sky ei ollut kovinkaan innostunut kouluväännöstä, sen näki hyvin sen ilmeestä Elizan kootessa ohjiaan. Tänään oli kuitenkin oltava hyvin kuulolla, sillä tehtävät olivat melkoisen haastavia. Alkuverryttelyissä Sky ponnahteli kokoajan Elizan tuntumalta, sillä tammalla oli selvästi tapana työstää pelkästään etupäätään, laittaa pää kaarelle ja esittää ratsastajalleen, että se on nyt hyvin kuulolla ja kulkee peräänannossa. Muutamalla muutoksella Elizan asennossa ja käden tuntumassa, niin saimme Skyn heti pois kuolaimella nojailusta. Elizalla oli kova homma edessä, sillä nyt hänen täytyisi itse ratsastaa Sky oikeaan asentoon ja ehkä jopa peräänantoon. Aloitimme sulkutaivutuksilla, jolloin Sky joutui käyttämään hurjasti takapäätä ja takajalkojensa lihaksia. Homma ei ollutkaan niin helppo, sillä nyt kun Sky ei nojaillut enää ohjalla Eliza joutui tekemään itse kaksinkertaisen homman saadakseen tamman tosissaan kuuntelemaan kaikki avut. Sky kyllä osasi hyvin avot ja sulut, mutta niiden välillä vaihteleminen ei tapahtunut niin nopeasti, sillä Sky täytyi kunnolla suoristaa ennen seuraavaa taivutusta. Sky kulki pää hieman pitkällä, mutta siirtyessämme taivutusille pääty-ympyröillä ja volttikahdeksikoilla Eliza onnistui löytämään peräänannon. Vauhti oli sopiva ja takapää oli saatu töihin, joten työskentely alkoi onnistumaan. Kun tamma oli peräänannossa Elizan ei tarvinut enää työskennellä kuin omien vatsalihastensa kanssa ja säilyttää Skyn tempo sopivana. Ympyröillä ja volteilla hitaampi tempo ei haitannut, sillä se sai väkiselläkin Skyn tekemään tosissaan hommia taipuneena. Asettamalla Eliza sai tammaan lisää kuuliaisuutta. Muutaman kerran Sky pompahti pois peräänannosta ja yritti touhuta omiaan, mutta siirtyessämme laukkatehtävälle tamma innostui ja menikin aika vauhdikkaasti. Elizan täytyi jälleen työstää tammaa hieman rauhallisempaan vauhtiin ja rentouttaa itsensä niin, että Sky alkoi taas kuunnella mitä käskyjä hänellä on annettavanaan. Laukassa puolikaarteet eivät olleet hirmuisen kaarevia, mutta siirtymät raviin pitkällä sivulla sujuivat mallikkaasti. Lopussa temponlisäyksissä Eliza sai minulta neuvoksi asetella Skytä kumpaankin suuntaan pitkällä sivulla, jolloin Sky taas siirtyi reippaaseen ja kuuliaiseen peräänantoon. Loppukäynnit ja ravit sujuivat edelleen vauhdikkaissa merkeissä, mutta Sky oli edelleen hyvin kuulolla, mistä Eliza oli erittäin ylpeä. - Raila Salenius |
Johanna & Vivianna Johanna ja Vivianna saapuivat valmennukseen viimeisten ratsukoiden joukossa, mutta pääsivät ripeästi aloittamaan alkuverryttelyt. Viviannasta huomasi, että sen ravia pidätteli hyvin paljon ratsastajan oma istunta. Muutama vinkki Johannalle ja Viviannan ravissa tapahtui selkeä muutos. Muutos tuskin tuntui selässä, sillä Johanna nimitti tamman ravia edelleen töksähteleväksi, mutta muutos näkyi kyllä takuulla minun silmiini sekä tulevien kouluratsastuskilpailujen koulutuomareiden silmiin. Lämmittelyjen jälkeen aloitettiin harjoitukset sulkujen avulla. Johannan oli saatava Viviannaan enemmän ponnekkuutta ja liikettä, sillä sulkutaivutukset ja etenkin avotaivutukset söivät hieman ravin vauhtia. Pienillä avuilla liikettä ja ponnekkuutta saatiin lisää. Johanna sai ratsunsa etuosan liikkumaan hienosti uralla sulkutaivutuksessa, mutta takaosa näytti hieman nihkeältä, eikä siten siirtynyt helposti uran sisäpuolelle. Johannan yrittäessä saada takaosaa enemmän siirrettyä, hänen oma istuntansa kärsi ja Vivianna osasi kyllä pelata tilanteen omaan pussiinsa. Tamma yritti selkeästi luistaa työnteosta, mutta Johanna sai muutamalla antamallani vihjeellä jälleen oman asentonsa korjattua niin, että tamma tajusi että tänne ei tultukaan leikkimään, vaan tekemään tosissaan hommia! Kun avoja ja sulkuja oli väännetty, siirryttiin taivutuksiin pääty-ympyröillä sekä volttikahdeksikolla. Tällä tehtävällä Vivianna oli haka! Se huomasi, että tärkeää tehtävällä on kohtalaisen hidas tempo. Hitaalla tempolla hevosen pääsee omassa rauhassaan taipumaan. Volteilla Johanna uskalsikin taivuttaa hieman enemmän, mutta voltilla oli silti lyhennettävä sisäohjaa, jolloin Johannan taivuttava ohja pysyi tasaisena. Huomasin selkeän eron Viviannan oikeassa ja vasemmassa kierroksessa. Johannan oma vahvempi kierros näytti olevan oikea, jolloin Viviannakin meni paljon sulavammin oikealle. Siirryimme laukkatyöskentelyyn, jossa ei näyttänyt olevan mitään ongelmia. Johanna osasi rentoutua hienosti ja laukka näytti sulavalta puolikaarellakin. Ravisiirtymät olivat hieman liukuvat, ei niin täsmälliset. Laukka kuitenkin oli kauniin rullaavaa ja Vivianna löysi peräänannon hienosti Johannan avustuksella. Tämän ratsukon yhteistyö näytti oikein reippaalta ja Vivianna oli selvästi hyvin kuuliainen hevonen. Lopuksi temponlisäyksissä tamma alkoi olla jo melko väsynyt, joten väsymys vei temponlisäyksistä niin sanotusti kermat kakunpäältä. Hieno "kakku" kuitenkin jäi jäljelle, sillä Vivianna venytti askeltaan oikein mainiosti. Raviverryttelyt ja loppukäynnit suoritettiin tietysti kunnialla loppuun. Kaikilla Johannalle antamillani vinkeillä ratsukko pääsee takuulla eteenpäin! Johanna naureskelikin minulle vielä lopuksi, että traileriin kävelee tamma ja ratsastaja takuulla kaikkensa antaneena. - Raila Salenius | Manaaja & Frida Manaaja ja Frida saapuivat kouluvalmennukseen ajoissa, joten heillä oli hyvin aikaa lämmitellä kentällä. Sää oli mitä lämpimin, joten Manaajan ratsastustakille ei ollut tänään käyttöä. Lämmittelyt sujuivat ongelmitta, vaikka Frida muutaman kerran tuskastelikin päätään viuhtoen. Annoin Manaajalle vinkkejä rennompaan ratsastamiseen, sillä Fridan hermostuminen näytti johtuvan suurimmaksi osaksi Manaajan ronskista kädestä, ei niinkään istunnasta, sillä istunta puoli ratsastajalla kyllä oli hyvin hallussa. Alkulämmittelyjen jälkeen siirryttiin avojen ja sulkujen harjoitteluun. Aloitimme suluilla, sillä sulkutaivutuksessa taivutetaan ja asetetaan liikkeen suuntaan. Treenin ideana oli kuitenkin vaihdella avo- ja sukutaivutuksen välillä suoralla uralla ja vahvistaa takaosaa ja hallita etuosaa. Frida hermostui pariin otteeseen Manaajan kiristäessä ohjiaan, mutta muutaman huomautuksen jälkeen Manaaja muisti taas rentouttaa kättään - nythän ei oltu kuolaimille nojaavan, työhönsä kyllästyneen, ratsastuskouluponin selässä, vaan hienon, oman arvonsa tuntevan tamman selässä. Fridan liikkeistä puuttui tietty särmä, mutta muutama pieni vinkki Manaajalta ja tamma kulki hienosti oikeinpäin ja mukavassa peräänannossa. Jopa Manaaja itse yllättyi tamman kuuliaisuudesta ja hienovaraisuudesta. Valmennusjatkui jälleen taivuttamisilla, tällä kertaa pääty-ympyröillä ja volttikahdeksikolla. Frida yritti selkeästi päästä tehtävällä helpolla kiihdyttämällä vauhtiaan, joten Manaajan oli tehtävä töitä loivan asetuksen ja sisäohjan sekä ulkopohkeen kanssa. Kun vauhtia saatiin hieman hidastettua, kulki tamma oikein mallikkaasti! Volttikahdeksikot tuntuivat olevan Fridalle piece of cake hommaa, mutta muilla ratsukoilla homma vaati vielä hiomista. Laukkaharjoitukseen siirtyessä Frida innostui toden teolla, joten Manaajan täytyi yrittää hallita tammaa enemmän istunnalla, kuin ohjista kiskomalla. Laukka kuitenkin rauhoittui Manaajan jäykistäessään vatsalihaksiaan ja istuessaan hieman liikettä vastaan. Pitkän sivun keskivaiheilta puolikaarelle kääntäminen meni hieman laakeaksi, mutta raviin siirtuminen toisella pitkällä sivulla oli kerta toisensa jälkeen napakampi ja sirompi. Manaajan ja Fridan yhteistyö alkoi näkyä laukkaharjoituksessa yhä selvemmin, ja eleettömämmät laukannostot sekä siirtymät olivat minun mielestäni melkein lottovoiton veroiset! Loppuun mentiin vielä temponlisäyksiä, ja niissä Manaajalle tuli jälleen uusihaaste: kuinka säilyttää Fridan jämäkkyys ja kuuliaisuus ilman ohjissa roikkumista. Olihan siinä tekemistä, mutta omalla rentoudella homma alkoi sujua! Tähän ei kuitenkaan harjoittelu voi loppua, sillä Manaaja ja Frida molemmat tarvitsevat edelleen hiomista yhteistyössään. Raviverryttelyissä ja loppukäynneissä kuitenkin näin tyytyväisen kaksikon, joka oli ylpeä omasta suorituksestaan. - Raila Salenius |
PS. Käy osallistumassa myös Tunareiden järjestämiin heinänäyttelyihin ja seikkailuleirille!
Kiitos jo mukaan ilmoittautuneille!