Post by Tuula on Jul 17, 2016 10:53:55 GMT
Tuulan tallilla järjestetään estevalmennus 30.7.2016!
Tällä kertaa kouluvalmennuksen tilalle järjestetään estevalmennus! Valmentajana tällä kertaa toimii itse Tuula, eli minä. Olen erittäin tarkka ratsastajan avuista ennen estettä, esteillä ja esteen jälkeen. Myös hevosen hallinta esteillä kuuluu erikoisalaani. Tällä kertaa paneudumme etenkin ohjattavuuteen ja tiukkien teiden ratsastamiseen. Ratsukon taidoista sen verran, että osallistuakseen ratsastajan täytyy itse selviytyä vähintään 60cm esteistä. Ratsatajalla täytyy olla myös entuudestaan kokemusta esteiden ratsastamisesta. Tarkoituksena olisi kuitenkin ottaa mukaan hevosia, joiden taitotaso on skaalalta 60-100cm. Mukana olleet ratsukot saavat valmennuksesta noin 300 sanaisen palautteen. Mukaan otetaan kuusi ensimmäisenä mukaan ilmoittautunutta ratsukkoa. Sama ratsastaja ja/tai hevonen voi osallistua valmennukseen vain yhden ainoan kerran.
Kuvat © AK
Valmennukseen osallistuaksesi sinun tulee täyttää tämä kysely. Mukaan pääsee kuusi ensimmäistä ratsukkoa.
"Pehmeät kädet, vahvat jalat, vankkumaton mieli" - Tuula Heikkinen
Valmennukseen osallistuneet ratsukot
Kiitos jo mukaan ilmoittautuneille!
"Pehmeät kädet, vahvat jalat, vankkumaton mieli" - Tuula Heikkinen
Tämän lausahduksen ympärille lähdin rakentamaan estevalmennusta. Luvassa oli harjoituksia pienemmillä ja suuremmilla esteillä. Esteitä hypättiin joka ilmansuunnasta erilaisilla lähestymisillä. Alkuun verryteltiin ravissa niin, että hypättiin pienempi pysty, jonka hypystä täytyy siirtyä suoraa laukalle. Varsinaisissa harjoituksissa tehtiin viistoja hyppyjä ja erilaisia kaarevia sekä hyvin jyrkkiäkin teitä. Lopuksi hypätään vielä lyhyt rata, joka ratsastetaan aikaratsastuksen tyylillä, eli mahdollisimman nopeasti ja tarkasti puomeja tiputtelematta. Radan ratsastuksen jälkeen jokainen voi aloittaa itsenäisen raviverryttelyn vielä hyppääviä ratsukoita varoen, jonka jälkeen otetaan loppukäynnit ja vapaat ohjat.
Valmennukseen osallistuneet ratsukot
Nicky & Myrtle Nicky saapui ratsunsa Myrtlen kanssa estevalmennukseemme. Myrtle vaikutti heti oikein herttaiselta tammalta. Mitä nyt selkään noustessa olisi ollut jo kiire aloittelemaan ja alkukäynnit olivat tamman mielestä turhaa uran tamppaamista. Ravissa Myrtle esitteli minulle reippaita askeliaan, joissa ainakin Nickyn istunnasta päätellen oli melko tasaista istua. Laukkaharjoituksessa Myrtle hieman innostui, mutta Nicky piti ratsunsa hyvin koossa, eikä tammalle jäänyt arvailujen varaan miten tulisi käyttäytyä. Hyppääminen aloitettiin ravissa niin, että pystyä lähestyttäisiin reippaassa laukassa ja viimeistään laskeutumisessa tulisi olla jo laukalla. Myrtlelle ja Nickylle tehtävä ei tuottanut sen suurempia ongelmia, vaan pystylle ponnistaessa Myrtle siirsi Nickyn pienien apujen avulla suoraan laukalle. Varsinaiset harjoitukset aloitettiin tekemällä hyppyjä hieman viistoon. Myrtlen oli aluksi hyvin vaikeaa ymmärtää, miksi este pitäisi hypätä vinosta. Suoristukset oli siis kotona opeteltu hyvin, mikä ei ollut ollenkaan huono asia. Viistot hypyt tulisi kuitenkin myös handlata, etenkin jos radan meinaa ratsastaa nopeasti. Parin kerran jälkeen Nicky sai tamman päähän iskostettua, ettei aina tarvitsisi hypätä tikkusuorasti keskeltä estettä. Viistot hypyt alkoivat siis sujua muutamien toistojen jälkeen. Hypyt erilaisilla kaarevilla teillä eivät tuottaneet sen suurempia ongelmia. Ohjattavuus säilyi hyvin myös jyrkillä teillä, vaikka Myrtlen oma vauhti hieman pääsikin hidastumaan. Toisella kerralla jyrkällä tiellä Nicky vaati tammalta lisää tempoa jyrkässä kaarteessa ja tamma näyttikin oikein toimivaa takaosan käyttöä. Lopuksi päätimme hypätä lyhyen radan, jonka ideana olisi siis ratsastaa mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi kyseinen rata. Tätä taitoa vaadittaisiin esteratsastuskilpailuissa. Myrtleä ei yhtään ihmetyttänyt Nickyn vaatima vauhti. Myöskään tiukat tiet eivät paljoa tammaa haitanneet. Nicky itse tosin alkoi loppua kohti lepsuilemaan ja meinasi suistua selästä Myrtlen toiseksi viimeisimmässä hypyssä. Onneksi satulassa kuitenkin pysyttiin ja viimeinen este ratsastettiin kunnialla loppuun. Lopuksi itsenäisessä raviverryttelyssä Myrtle pidensi hienosti askelta ja rentoutui selkeästi niskastaan. Nicky pyrki tekemään nopeita temponvaihteluita tammansa kanssa, mutta Myrtle vaikutti jo niin väsyneeltä, että temponvaihtelut saivat sen pään sekaisin. Loppukäynneissä Myrtle vaikutti kaikkensa antaneelta, ja Nicky näytti olevan tyytyväinen ratsuunsa. Myrtlen kanssa kannattaa jatkossakin tehdä hyppyjä välillä viistosta, sillä ne näyttivät olevan hieman uusi juttu tammalle. Hienosti ratsastettu! - Tuula Heikkinen | Iiris & Vincent Saimme estevalmennukseemme Iiriksen ja Vinskin, hyvin suloisen kaksikon kerrassaan! Vinski vaikuti hyvin kiinnostuneelta kentän laidalla kasvavista kesäkukista, mutta jätti ne rauhaan Iiriksen pistäessä vauhtia orin kinttuihin. Alkukäynneissä Vinski roikotti päätään pitkänä ja meinasi yhdessä vaiheessa jopa alkaa piehtaroimaan, kunnes Iiris äkkiä vetäisi orin pään ylös. Ratsukko ei saanut tällä kertaa nauttia hiekkakylvystä, vaan joutuivat suoraa työn tekoon! Aloitimme harjoitukset ravissa siten, että hyppäsimme melko pientä pystyä. Pystyä lähestyttiin harjoitusravissa ja viimeistään pystyn jälkeen ratsun tulisi olla laukassa. Vinski kuunteli tarkasti ratsastajansa Iiriksen ohjeita ja nosti kuin nostikin laukan juuri oikealla hetkellä hieman ennen ponnistusta. Laukka näytti oikein hyvin rullaavalta ja Iiris selvästi nautti laukassa istumisesta. Esteet kummastuttivat Vinskiä, joten muiden hypätessä toista kertaa Iiris näytti esteet ponilleen. Aloittaessamme varsinaiset harjoitukset Vinski näytti hyvin energiseltä ja heti valmiilta hyppäämään. Harjoitukset aloitimme viistoilla hypyillä, jotka eivät näyttäneet tuottavan ratsukolle sen suurempia ongelmia. Yhden hypyn jälkeen Vinski tosin innostui vetämään päänsä alas ja hieman pukittamaan, jolloin Iiriksellä oli vaikeuksia pysyä poninsa selässä. Matka kuitenkin jatkui tehtävälle, jolla oli erilaisia kaarevia teitä. Kaarteet menivät hyvin sutjakkaasti, eikä yhtään niin laakeasti kuin monilla suuremmilla ratsuilla. Vinski oli hyvä aikaratsastusratsu juuri pienen kokonsa ja nopeiden askeliensa puolesta. Jyrkkiä teitä ratsastettaessa Vinskillä kuitenkin ilmeni ongelmia. Kääntyminen ei ollutkaan enää yhtä sulavaa, mikä johtui yllättäen Iiriksen ulkopohjeen tuen puuttumisesta. Asia korjattiin ja Iiris sai kuin saikin poninsa kääntymään paljon vikkelämmin. Jyrkät tiet alkoivat sujua, eikä vauhtikaan pahemmin hiipunut. Loppuun ratsastettiin rata aikaratsastuksen tyylillä, eli mahdollisimman nopeasti mahdollisimman vähillä virheillä. Vinski ja Iiris olivat varmasti nopein koko valmennuksen porukasta, mutta ikävä kyllä radalla tuli yksi kielto Iiriksen unohtaessa puolipidätteet ennen estettä. Muutoin rata sujui hyvin verkkaisesti ja erittäin nopealla tahdilla. Itsenäisessä raviverryttelyssä Vinski venytti päätään eteen ja alas hyvällä tuntumalla. Ravin tempo oli hyvä ja Iiris teki nokkelia teitä orillaan. Ympyrät kulmiin saivat Vinskin loputkin energiat kulumaan niin, että loppukäynneissä ori haukotteli makeasti laahustaen jaloillaan. Radalla ratsastus sujui hyvin, mutta Iiriksellä on vielä muistettavaa puolipidätteissä ja pohkeen tuessa. Vaikka Vinski onkin suloinen ja rakastettava, on sille myös näytettävä rajat ja annettava selkeät ohjeet. Jatkakaa samaan malliin. Toivottavasti näemme pian estekilpailuissa! - Tuula Heikkinen |
Jannica & Jammy Jannica saapui komean welsh orinsa kanssa estevalmennukseemme. Pieni koko saattoi hämätä, sillä Jannican mukaan ori taipuisi miltei metrisille esteille. Jammy asteli jo alkukäynneissä hyvin itsevarmasti ja pienestä koostaan huolimatta se herätti kunnioitusta muissa valmennettavissa ratsuissa. Jannica joutui kuitenkin työstämään oriaan jo alkuverryttelyissä täysillä. Ratsuna Jammy oli selvästi hyvin kuuliainen ja työskenteli Jannican käsissä oikein mielellään. Aloitimme varsinaisen valmennuksen. Ensin oli tietysti otettava muutamia verryttely esteitä. Verryttely hoidettiin pystyllä, jota lähestyttiin ravissa ja jolta olisi nostettava laukka ennen tai viimeistään jälkeen hypyn. Jannica joutui työstämään ratsunsa ravia hieman hitaampi tempoiseksi, kuitenkin niin, että vauhti säilyi. Hyppääminen sujui kuitenkin helposti, eikä laukan nostamisen kanssa ollut ongelmia. Pysty näytti ponin rinnalla tietysti melko suurelta, mutta se ei tätä herraa kauhistuttanut, eikä ilmeisesti ratsastajaakaan, joka hymyillen taputti ratsunsa kaulaa, kiittäen onnistuneesta hypystä. Verryttely sujui hyvin, joten oli aika aloittaa varsinaiset tehtävät. Aloitimme ratsastamalla viistoja hyppyjä. Jammylle viistot hypyt näyttivätkin olevan tuttuja, joten Jannican huoleksi jäi lähinnä kyydissä pysyminen ja puolipidätteiden antaminen ennen estettä. Viistojen teiden ratsastusten jälkeen oli aika ratsastaa erilaisia kaarevia teitä. Kaarevat tiet eivät tosin olleet tällä parivaljakolla kovinkaan kaarevia, vaan Jammy otti automaattisesti hyvin suoria lähestymisiä. Niinpä kehotin Jannicaa pyrkimään pulleampien teiden ratsastamiseen. Kaarevuutta alkoi vähitellen näkymään enemmän, mutta hypyt jokseenkin näyttivät kärsivän. Ilmeisesti Jammy on poni, joka hoitaa itse hyppäämisen ja ratsastajan antamat ylimääräiset avut vain sekoittavat sen ajatuksia. Yhdestä puomin pudotuksesta huolimatta hypyt sujuivat kuitenkin hyvin. Vuorossa oli jyrkkiä teitä, joilla alkoi olla jo hieman haastetta. Pienestä koosta oli kuitenkin hyötyä, sillä näytti siltä, että Jammy voisi pyörähtää vaikka kolikon päällä ympäri. Jyrkillä teillä ainoa ongelma oli vauhdin säilyttäminen kaarteessa, mutta Jannica löysi muutaman hypyn jälkeen oikeat avut, joilla Jammy sai liikkeensä säilymään jyrkissäkin mutkissa. Lopuksi hypättiin vielä rataa aikaratsastuksen merkeissä. Jammy oli edukseen ja Jannica ratsasti tyynen rauhallisesti vaikeimmatkin kaarteet. Ulkopohkeen tuki oli hyvin paikallaan ja ohjastuntuma pysyi vakaana. Jammy vaikuttaa reippaalta ponilta, jonka kanssa vaikeatkin hommat tuntuvat helpoilta. Ei kannata kuitenkaan tuudittautua siihen, että aina hommat sujuisivat yhtä rennosti ja vaivattomasti. Tällä kertaa hypyt sujuivat kyllä erinomaisen hyvin! – Tuula Heikkinen | Veera & Rinja Sivut ei toimi toistaiseksi? |
Aaria & Hulina Aaria ja hänen ratsunaan toimiva kuvankaunis ruunivoikko tammansa Hulina saapuivat Tuulan tallille estevalmennuksen merkeissä. Ratsuna Hulina näytti olevan melko innokas, sillä esteet nähtyään tamma oli heti valmis työskentelemään tosissaan. Alkukäynnit menivätkin lähinnä esteitä pilke silmäkulmassa tuijotellessa. Aloittaessamme ravissa verryttelyt tamman askeleet muuttuivat kevyemmiksi ja vauhtia löytyi aina vain enemmän. Aarialla olikin töitä tammansa hillitsemisessä ja rauhallisia signaaleja toden totta kaivattiin. Verryttely hypyt aloitimme pystyllä, jota lähestyttiin ravissa ja jolta oli tarkoitus nostaa laukka ennen tai vähän jälkeen hypyn. Hulinalla hypyt sujuivat kyllä hyvin, mutta laukka tahtoi koko ajan nousta jo heti estelinjalle käännyttäessä. Aaria joutui todella tekemään pidätyksiä ja istumaan syvällä satulassa. Lopulta Hulina onnistui kertaalleen tulemaan pystylle lähestymisen ravissa ja nostamaan laukan vasta hieman ennen hyppyä. Aaria kehui tammaa ja teki hetken omia siirtymä harjoituksiaan saadakseen tammasta pahimmat energiat pois. Jatkoimme verryttelyjen jälkeen varsinaisille tehtäville. Aloitimme harjoitukset tekemällä viistoja hyppyjä. Hulinan päähän ei mahtunut käsitys esteen ylittämisestä viistosti, tai edes muualta kuin keskeltä estettä. Niinpä Aarialla meni hetki, ennen kuin tamma viimein hyppäsi esteen viistosti. Toisesta suunnasta viistoa hyppyä ei meinattu saada millään, kunnes laskin esteen pieneksi ristikoksi. Hulinalle oli selvästi pinttynyt päähän käsitys siitä, että esteet ylitetään keskeltä ja suorasti reippaalla hypyllä. Tässäkään taktiikassa ei ollut vikaa, mutta aikaratsastuksessa on hyötyä myös siitä, että hevonen osaa hypätä vinosti. Kun aloitimme kaarevien teiden ratsastamisen, hommat alkoivat jälleen sujua. Nyt kun esteet sai taas hypätä suoristuksen jälkeen keskeltä, Hulina hyppäsi varmasti ja ennen kaikkea suuresti esteiden yli. Aarialle jäi tehtäväksi vain jarruttelu ja oikealle esteelle ratsunsa kääntäminen. Aarian ratsastus oli määrätietoista ja esteistunta jäi sopivan jarruttavaksi, että Hulina ei päässyt heti esteen jälkeen kaahailemaan ja rymistelemään omille mielivaltaisille esteilleen. Jyrkät tiet sujuivat hieman heikommin sen takia, että Hulinan vauhti oli niin valtava. Aaria ei yksinkertaisesti ennättänyt kääntämään tammaansa esteelle niin, että suoristus olisi onnistunut oikein. Ohi juoksuja tuli siis useampi kappale. Lopussa hyppäsimme kuitenkin radan, joka sujui kahdesta puomin tippumisesta huolimatta erittäin ripeästi ja varmasti. Hulinalla on loistava hyppytyyli, mutta tamma tarvitsee paljon hitaamman vauhdin ja paremman ohjattavuuden, jotta aikaratsastus sujuisi paremmin. Näitä asioita täytyy vielä harjoitella, mutta Hulina on selvästi innoissaan hyppäämisestä ja nauttii siitä silminnähden! - Tuula Heikkinen | Jesy & Siri Jesy ja hänen suomenhevostammansa Siri saapuivat Tuulan tallille esteiden hyppelyt mielessään. Siri oli selvästi intoa täynnä, mutta myös Jesy näytti valmiilta esteratsastajalta. Alkukäynneissä tamma katseli esteitä pää korkealla, ja oli jo selvästi kiinnostunut aloittamaan hyppäämisen. Ravissa Siri näytti painavan Jesyn kättä vasten, joten asia oli korjattava ennen verryttely esteiden aloittamista. Siirtymiset ja taivuttelut auttoivat ongelmaan, sillä nyt ei tarvinut mennä pää kaarella kuin kouluratsu, vaan hyvin kuulolla ja tasaisella tuntumalla kuin esteratsu. Aloitimme verryttelyn pystyllä, jolle lähestyttiin ravissa. Pystyltä olisi nostettava ravin kautta laukka hieman ennen tai jälkeen hypyn. Siri lähti innoissaan lähestymään estettä ja laukka nousi ehkä pari askelta liian aikaisin, sillä kolme laukka-askelta mahtui väliin ennen hyppyä. Laukka oli kuitenkin hyvin rullaavaa ja rytmikästä. Toisella kierroksella tamma ei enää nostanut laukkaa omine lupineen, vaan odotti kuuliaisesti Jesyn antamia apuja. Kun verryttely oli alta pois, aloitimme työskentelyn viistoilla hypyillä. Sirillä ei näyttänyt olevan paljon sanan valtaa, kun Jesy ohjasi sitä määrätietoisesti kohti estettä. Viistohyppy sujui hyvin, vaikka hyppytyyli ei tällä kerralla ollut ehkä kaikista luonnollisimman näköinen. Toisella kerralla hyppy sujui jo luontevasti, vaikka Jesy itse jäi hieman jälkeen hypystä, jonka seurauksena laskeutuminen oli melko tömähtävä. Kun viistot hypyt sujuivat hyvin, jatkoimme kaarevien teiden ratsastamisella. Sirin ohjattavuus oli loistava ja nyt se kuulosteli reippaasti Jesyn ohjeita. Jesy itse ratsasti tarmokkaasti ja suoristi ratsunsa hyvin ennen estettä. Hypyt sujuivat nyt hyvin ja Jesy sai itselleen hyvän esteistunnan. Vauhtia Siri ei missään nimessä tarvinnut lisää, ja tehdessämme jyrkempiä kaarteita vauhdista meinasikin tulla jo ongelma. Pienillä pidätteillä ja istunnalla Jesy sai kuitenkin tammansa vauhdista sopivan verran pois ja jyrkimmätkin käännökset sujuivat valtavan hyvin. Kentän laidalle ilmestyi naapurimme kissa, jota Siri säikähti toden teolla. Pienen kiitolaukkaspurtin jälkeen tammalla meni hetki, ennen kuin se suostui kävelemään yhdestä kentän kulmauksista. Jesy kuitenkin hoiti tilanteen määrätietoisesti ja ratsasti tammansa pelon pois. Loppuun ratsastimme radan aikaratsastuksen merkeissä, eikä Siri enää joutanut miettimään pelottavaa kulmausta. Vauhti oli nyt sopiva, vaikka hieman tamma kiihdyttelikin ennen hyppyjä esteitä kohti. Jesy ratsasti tiukat mutkat hyvin ja ulkopohkeen tuki piti Sirin oikeassa linjassa. Aikaratsastus sujui loistavasti ilman pudotuksia. Sirin jarruja on vielä hieman työstettävä, mutta ratsukon menoa oli kyllä oikein mukavaa seurata! - Tuula Heikkinen |
Kiitos jo mukaan ilmoittautuneille!